"Onko EU:lla velvollisuus pelastaa kaikki Välimeren ylittävät siirtolaiset?"

"Onko EU:n velvollisuus pelastaa kaikki hukkumisriskillä Välimeren ylittävät Eurooppaan pyrkivät siirtolaiset?"

Tämä on Alma Median vaalikoneen 13. kysymys. Kysymys on tärkeä mutta myös vaikea. Jokainen ihminen on pelastamisen arvoinen. Kuvittele, että kävelet maantiellä ja kohtaat ihmisen, joka on hengenvaarassa. Totta kai sinulla on velvollisuus auttaa. Liikenteessä jokainen ajoneuvon kuljettaja on tieliikennelain mukaan velvollinen kuljettamaan loukkaantuneen hoitoon.

Vaalikoneen kysymys ei koske toisen ihmisen auttamisvelvollisuutta. Kysymys koskee EU:n velvollisuutta pelastaa ihmisiä. Onko EU:lla velvollisuuksia? Valtiolla niitä on. Julkisella vallalla on perustuslain tasoinen velvollisuus turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Suomen valtiolla ei tästä huolimatta ole velvollisuutta pelastaa ihmisiä liikenneonnettomuuksissa.

EU on 28 jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto. EU:n jäsenmailla on taloudellisia ja yhteiskunnallisia velvollisuuksia, mutta EU ei ole sinänsä enemmän – tai vähemmän – kuin sen osiensa summa. Välimerestä on jo tullut hautausmaa.

Nostan kissan pöydälle: mitä heikommat ulkorajat, sitä kovemmat sisärajat. Mitä kovemmat sisärajat, sitä heikommat sisämarkkinat. Mitä heikommat sisämarkkinat, sitä heikompi kilpailukyky.

On todettava, että tiukka ulkorajojen valvonta ja vapaa liikkuvuus näiden sisällä ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Kovat ulkorajat ovat toisin sanoen edellytys vapaalle liikkuvuudelle. Komissio onkin jo esittänyt Frontexin eli yhteisen rajavalvonnan vahvistamista.

Tämän lisäksi EU:n on tehtävä kaksi asiaa. Ensimmäinen asia on pakolaiskeskusten perustaminen EU:n sisä- ja ulkopuolella. Näissä keskuksissa selvitettäisiin siirtolaisten tarve turvapaikkaan. Näin varmistetaan oikeudenmukaisuus. Nyt Eurooppaan pääsevät ainoastaan he, joilla on varaa maksaa salakuljetuksesta. Meidän on oltava oikeudenmukaisia niille, jotka tarvitsevat suojelua, ankaria niille, jotka käyttävät heikompiaan hyväkseen, ja tiukkoja niille, jotka pyrkivät rikkomaan sääntöjä. Pakolaiskeskukset ovat yritys pelastaa ihmishenkiä ja vaikeuttaa salakuljettajien mahdollisuuksia tehdä ihmiskauppaa.

Ratkaisu ei ole täydellinen, mutta se on paras mahdollinen. EU:n ulkopuolella sijaitsevat pakolaiskeskukset takaavat sen, että yksittäiset maat kuten Italia tai Kreikka, eivät joudu kantamaan koko taakkaa. Taakanjako jakaa mielipiteitä, mutta samalla on myös muistettava, että mikäli Venäjältä tulisi yhtäkkiä suurempi määrä turvapaikanhakijoita, Suomi toivoisi voivansa jakaa taakkaa solidaarisesti muiden EU-maiden kanssa. Taakanjako on Suomen edun mukaista.

Toinen asia on turvapaikkajärjestelmän uudistus. Dublin-asetuksen mukaan turvapaikkahakemus on käsiteltävä siinä EU-maassa, johon hakija ensin saapuu. Siirtolaiskriisin 2015–2016 aikana asetusta ei kuitenkaan noudatettu, vaan turvapaikanhakijat valitsivat käytännössä itse, missä hakivat turvapaikkaa. Nyt uudistus on jumiutunut EU-koneistoon – ensi kaudella tulisi päättää, miten edetä uudistuksen kanssa.

matildaafh
Kokoomus

Olen kokoomuksen kansainvälisten asioiden sihteeri ja väitöskirjatutkija.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu